2026

---

Johanna Juhola & Oona Sinkko

Kahden vapaalehdykkäsoittimen äänenvärien samankaltaisuus ja toisaalta eroavaisuuksien luomat kiinnostavat mahdollisuudet saivat perustamaan tämän duon. Harmonikka ja harmooni, molemmat palkeistahengitysilmansa saavat, kuulostavat välillä kuin yhdeltä suurelta instrumentilta. Toisinaan soittimet kulkevat omia reittejään, harmonikka kirkkaana kimaltaen, harmooni pehmeästi tunnelmoiden. Duon musisoinnissa risteilevät kamarimusiikillisuus ja kansanmusiikin vankka syväosaaminen. Sävellystyötä ovat inspiroineet kohdalle osuneet eteläsuomalaiset tienoot sekä kansanmusiikkielämän ilmiöt.

Harmonikkataiteilija Johanna Juhola (s. 1978) on esiintymisillään ja sävellyksillään uudistanut mielikuvaa harmonikasta. Juhola on julkaissut kuusi soololevyä ja esiintynyt yli kolmessakymmenessä maassa. Hän esittää fantasiatangosävellyksiään yhtyeissään Johanna Juhola Reaktori ja Trio sekä videoprojisointeja ja sooloharmonikkaa yhdistävässä Imaginary Friends -konsertissa. Viime aikoina Juhola on esiintynyt myös mm. pianisti Timo Alakotilan, laulaja Emma Salokosken ja viulisti Lena Jonssonin kanssa. Juhola on vieraillut sinfoniaorkesterien solistina ja säveltänyt musiikkia nykytanssi- sirkus- ja teatteriesityksiin. Muusikkona Juhola ylittää genrerajoja ja on tehnyt yhteistyötä niin klassisen kuin jazz- pop- ja konemusiikinkin huippunimien kanssa. Vuonna 2022 Juholalle myönnettiin sävellyksistään Pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen NPU-palkinto.

Oona Sinkko (s.1999) on kaustilaislähtöinen pianisti, harmoonipelimanni ja säveltäjä. Kansanmusiikki on aina ollut osa hänen arkeaan. Harmoonin soiton ja kaustislaisen soittotyylin hän on oppinut jo nuorena pelimannipiireissä, josta tie on vienyt kohti monipuolisia produktioita eri musiikkityylien parissa. Tämän päivän värikkäässä ja groovaavassa soittotyylissä on kuultavissa vaikutteita jazz- ja popmusiikista, vahvaa kansanmusiikin tuntemusta unohtamatta. Säveltäminen on Oonan vahvuus – hän säveltää ja sovittaa musiikkia yli genrerajojen. Kosketinsoittajana hänet tunnetaan yhtyeistä yhtyestä NOOLI, Johanna Juhola Reaktori, Katrillicrew sekä Siba Folk Big Band.

---

MäSä-Duo

Madventuresin Mad music maailmanmusiikkikirjassakin mainittu MäSä-Duo on perustettu vuonna 2014. Etelä-pohjalaispastorit jakavat ilosanomaansa jae kerrallaan; Unohda tuomionpasuunat, nauti ennemminkin armollisen rakkauden julistuksesta ja anna etelä-pohjalaisen miehen kokea lohtua, toivoa ja uskoa omimmassa interiöörissään.

Mäsä-Duo on Kyösti Järvelän ja Lauri Kotamäen duo joka yhdistelee uutta ja vanhaa perinnettä ronskilla eteläpohjalaisella otteella.  Kaustislaisen Kyösti Järvelän tiukka pelimanniote viulussa kohtaa lapualaisen Lauri Kotamäen rytmikkään hanurismin. Miesten soitossa ja laulussa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita aidolla pelimanniotteella. Ohjelmisto koostuu pääosin uudelleen sovitetuista kansanmusiikikappaleista eri puolelta Suomea. Ohjelmistoon kuuluu vanhoilta mestareilta opittuja lauluja, rekilauluja, kupletteja  pelimannisävelmiä ja sikermiä.

---

Aino & Miihkali

Aino & Miihkali on nykykansanmusiikkiduo, jota voisi luonnehtia myös folkfuusioksi. Yhtye yhdistää pohjoisen juurevuuden ja maailman rytmit, luoden genrerajoja ylittävän äänimaiseman.

Vuonna 2017 perustetun yhtyeen musiikki liikkuu herkästä ja meditatiivisesta ilmaisuista vahvaan energiaan. Kanteletaiteilija/laulaja Aino Ruotasen ja kitaristi/banjisti Miihkali Jaatisen sävykäs soitto, ilmeikäs laulu ja mielikuvitusta kutkuttavat sävellykset ja sovitukset tekevät heidän esiintymisistään vangitsevia.

Duon musiikki elää hetkessä – se hengittää kansanperinnettä, mutta kurkottaa kohti uusia ilmaisumuotoja. Yhtyeen kappaleissa voi kuulla indie-folkin tuoreuden, maailmankansanmusiikin rytmit, folktronican sävyt ja jopa progressiivisen psykedelian kaikuja.

Aino & Miihkali ovat hurmanneet yleisöjä niin intiimeissä konserteissa kuin suurilla festivaalilavoilla. Heidän musiikkinsa kutsuu kuulijan mukaan tarinalliseen ja moniväriseen ja -kerroksiseen maailmaan, jossa perinne ja nykyhetki kietoutuvat toisiinsa.

Duon uusi single ’Ihana Meri’ loisti YLE Radio Suomen levylautakunnassa, ja voit kuunnella sen täältä: https://ainomiihkali.com/ihanameri/

---

Pentti Rasinkangas

Pentti Rasinkankaan musiikkityyli on tyylipuhdasta Pupulaarimusiikkia!
Hänen laulujaan lauletaan kouluissa ja päiväkodeissa ilman häntä itseäänkin, mutta kannattaa silti silloin tällöin kokea myös hänen esittävän niitä. Tunnetuimmista lauluista voisi mainita mm. ”Meidän uusi vauva”, ”Mennään hiljaa”, ”Mamma Miau”, ”Oon, äiti, pieni lintu vain” ja ”Hajamielinen mies”. Ja lauluja tulee koko ajan lisää!

Rasinkangas on tehnyt ammatikseen lastenmusiikkia jo 1980-luvulta useissa eri yhtyeissä sekä paljon myös trubaduurina kitaransa kanssa. Tarinallisissa lauluissa on paljon hauskaa ja järjenvastaista höpöttävästä enosta; lapsista, jotka kaatavat isän kumisaappaan täyteen vettä; tädistä, joka ratsastaa lehmällä keittiöön. Hulluttelun vastapainona konsertissa toimii rauhallisuus – sitäkin on oltava.

Esiintyessään Rasinkangas on enemmänkin tarinankertoja kuin leikittäjä. Konserteissa pyritään leirinuotiotunnelmaan. Hänen laulunsa ja esiintymisensä on suunnattu myös aikuisille. Lastenkonserteissa kun on aina aikuisiakin. Rohkeasti vaan mukaan, vaikka ilman lapsiakin! Rasinnkangas on tehnyt parisenkymmentä lapsillle ja koko perheille suunnattua levyä eri yhteyksissä ja saanut lukuisia palkintoja, mm. Lastenkulttuurin valtionpalkinnon Ohilyönti-orkesterin kanssa.

Spotify:  https://open.spotify.com/artist/3MLtcY6tN3aUzppsYVBhI8?si=xZm9Np0wQ46Fdcn7UIB_Kw
Kotisivut: www.huti.fi

---

Banjospektaakkeli

Banjospektaakkeli esittelee musiikin ja länsimäisen kulttuurimme historiaa erilaisia banjoja soittaen ja tarinoita kertoen. Esitys vie yleisön kuulemaan banjon värikkään tarinan, joka alkaa Afrikasta, kulkee orjalaivoissa Yhdysvaltoihin ja kehittyy lopulta nykyiseen muotoonsa vaikuttaen monissa musiikillisissa ja yhteiskunnallisissa liikkeissä. Banjon matkan vahvin teema on musiikin yhdistävä voima.

Repertuaari elää yleisön mukana ja erilaisia banjoja riittää 5-kielisistä nauhattomiin sekä sähköbanjosta tenori-, resonaattori- ja plectrumbanjoon. Banjon kielet taipuvat sulavasti niin old time -perinteeseen, bluegrassin svengiin, New Orleans -jazziin kuin kansanmusiikin tarinallisuuteen. Eikä siinä vielä kaikki: banjo rokkaa, progeilee ja jyrää vaikka metallin tahtiin. Banjospektaakkeli on yllätyksiä täynnä, tervetuloa kyytiin!

---

Naoko

Japanilainen laulaja Naoko Oshima vierailee Suomessa kesällä 2026 ja esiintyy yhdessä kanteletaiteilija Aino Ruotasen kanssa. Ohjelmisto kuljettaa kuulijaa niin japanilaisen kuin suomalaisenkin musiikin maisemissa, ja kokonaisuutta sävyttää molempien yhteinen rakkaus Studio Ghiblin elokuvamusiikkiin.

Naoko ja Aino tapasivat vuonna 2016 Ainon esiintyessä Japanissa. Kohtaamisesta alkoi ystävyys ja musiikillinen yhteys, joka on kantanut yli vuosikymmenen ja maiden rajojen. Nyt on aika kääntää asetelma: kymmenen vuoden jälkeen Naoko saapuu Suomeen, ja yhdessä he tuovat lavalle kaunista, uteliasta ja kulttuureja yhdistävää musiikkia.

---

Kamala Kamele

Kamala Kamele alkoi Aino Ruotasen sooloprojektina, joka laajeni duoksi perkussionisti Minna Koskenlahden kanssa vuonna 2026. Yhtye punoo yhteen suomalaisen kansanperinteen synkät balladit, melodiset perkussiot ja kamele n’gonin ainutlaatuisen soinnin. Tuloksena on vähäeleinen mutta intensiivinen kokonaisuus, jossa kamalat tarinat heräävät eloon, välillä jopa huvittavalla tavalla.

Kamele n’goni, ”nuoren miehen harppu”, on länsiafrikkalainen, viisisävelikköinen soitin. Soittimen pehmeä ja hypnoottinen sointi kietoutuu balladien ja kansanlaulujen hurjiin tarinoihin luoden ainutlaatuisen kontrastin: kammottavia kohtaloita ja kertomuksia kannattelevat meditatiiviset riffit. Koskenlahden melodinen lähestyminen perkussioiden soittoon syventää kokonaisuutta luoden minimalistisia, intensiivisiä ja hypnoottisia soundeja.

Idea syntyi, kun Ruotanen opiskeli Ghanassa. Koti-ikävän iskiessä sormissa alkoivat virrata säestykset, jotka johdattivat suomalaiset laulut uuteen kontekstiin. Näin syntyi Kamala Kamele – matka suomalaisen kansanperinteen tummiin vesiin Länsi-Afrikkalaisen soinnin kautta.

---

Katajan tanssityöpajat

Katajan tanssityöpajassa pääset testaamaan sottiisia ja näillä opeilla uskallat tanssimaan jameissa ja saat lisää meininkiä tanssiisi. Opetus soveltuu niin aloittelijoille kuin kansantansseja tanssineille! Mukaan voit tulla yksin, yhdessä, kahden vasemman jalkasi kanssa tai innosta pomppien.

Katajan opettaja Jari Haavisto on valmistunut kansantanssinopettajaksi Oulun seudun ammattikorkeasta ja hän on opettanut tanssia 2000-luvun alusta asti useissa tanssiryhmissä esim. Susirekka, Petkele ja Opiskelijakansantanssijat. Jari on toiminut koreografina useissa tanssiteoksissa joita on esitetty niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänen sydäntään lähellä on sosiaalinen kansanparitanssi ja hänen opetuksessaan alkeistasolla onkin tavoitteenaan mahdollistaa tanssilattialla tanssista nauttiminen mahdollisimman pian.

Pääkaupunkiseudulla toimiva Kansantanssijamikollektiivi Kataja edistää ja kehittää kansanomaisen paritanssin kulttuuria, joka vastaa nykyajan tanssitarpeisiin ja nojaa elävään suomalaiseen kansantanssiperinteeseen. Kataja järjestää rentoja kansantanssijameja, joissa pikaopetuksen jälkeen tanssinnälkäiset voivat ilakoida improvisoidun viemisen ja seuraamisen parissa elävällä soitolla tai levyillä säestettynä. Kataja myös opettaa kansanomaista paritanssia niin alkeis- kuin edistyneemmillä tasoilla sekä jamisoiton opetusta, joka tarjoaa tanssijameissa tarvittavia musiikillisia taitoja soittajille.

---

Karkkilan Katrilli

Lauantaipäivän päätteeksi tanssitaan ja soitetaan Karkkilan Katrillia, johon voit hypätä mukaan niin ikään matalalla kynnyksellä. Soittomateriaali löytyy täältä: KATRILLI

---

Ehivaija

Ehivaija-lauluyhtye esittää rouheita kansansäveliä ja tuo Fagerkulla Folkiin suomalais-ugrilaista naisenergiaa!

Lauluryhmä sai nimensä Karjalatalolla vuonna 1995, kun Sibelius-Akatemian kansanmusiikin lehtori Anna-Kaisa Liedeksen suomalais-ugrilaisten laulujen opetusryhmä ryhtyi keikkailemaan. Nimi tarkoittaa Mordvan kielellä tralalaa.

Anna-Kaisalta ja MeNaiset-yhtyeeltä ehivaijalaiset oppivat, että kalevalamittaista runoutta ja kansansävelmiä voi penkoa arkistoista ja että niitä on mahdollista yhdistää myös muihin suomalais-ugrilaisiin sävelmiin. Ehivaija laulaa kansanrunoa Kalevalasta, arkistoista ja omasta päästä, jolloin sanat voivat olla vaikka paikallislehden uutisesta, ryhmän kalevalamittaan muokkaamia. Sävelmät ovat suomalais-ugrilaisia arkaaisia, vähäsävelisiä perinnesävelmiä.

Inkeriläis-, mordvalais- ja setokyläkuorot laulavat usein ulkoilmassa, joten niiden ääni-ihanne on rouhea. Se saattaa jopa säikäyttää sellaiseen ääneen tottumattoman, nauravat lauluryhmän naiset.

---

---

Tonttupolku

Festivaalijärjestelyt ovat houkutelleet tontut esiin piiloistaan. He kurkistelevat uteliaasti nähdäkseen mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu? Ja totta se on: myös kauempaa on saapunut tonttuja vierailemaan Fagerkulla Folkissa!

Taianomainen tonttupolku on Fagerkulla Folkin aikana kuljettava, noin 500 metrin pituinen reitti, joka kulkee Juhlatalo Kokin pihapiirin tunnelmallisessa ympäristössä. Reitti sopii kaikenikäisille ja johdattaa toinen toistaan kiehtovampien hahmojen luo. Osa on ikivanhoja kansanuskon haltioita, osa taas uudemman ajan moderneja kulttuuritonttuja.

🔍 Tehtävänäsi on:
1️⃣ Seurata punaisia merkkejä ja nuolia
2️⃣ Bongailla tonttuja – katso ylös, alas ja sivuille!
3️⃣ Tunnistaa hahmot ja merkitä muistiin heidän antamansa kirjain

---

---

Ikkalan luontopolut

Ota tauko hulinasta ja hengitä hetki luonnossa. Uskallatko kiivetä kallion päälle katsomaan Kotojärveä ja Ikkalaa yläpuolelta? Polku lähtee uimarannalta, ja kiipeämisen jälkeen voi vaikka virkistyä pulahtamalla uimaan!

Lue lisää luontopolusta Ikkalan kyläyhdistyksen sivuilta: https://www.ikkalalainen.fi/ikkalan-luontopolku/

---

Menneet:

Ohjelma 2025